Näytetään tekstit, joissa on tunniste trailerit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste trailerit. Näytä kaikki tekstit

2013/10/18

The Grand Budapest Hotel.



Wes Andersonilta pukkaa uutta elokuvaa nimellä The Grand Budapest Hotel. Saksassa (lähinnä Berliinissä) filmattua elokuvaa saa näillä näkymin odotella ensi vuoteen, mutta traileri antaa makupaloja elokuvasta. Elokuvassa on melko iso kaarti näyttelijöitä, joista esimerkiksi Edward Norton on suosikkini. Ralph Fiennes näyttää viiksissään oivalliselta ja uskottavalta päähenkilöltä vastaanottovirkailijana, jonka ystävyys aulapojan kanssa syvenee.

Sadunomainen 20-luvulle sijoittuva tarina, josta sympaattisia ja hauskoja kohtauksia ei taida puuttua.

Täytyy nähdä. 

2013/02/01

Girls


Nyt tarkkana (minä mukaan lukien)! Girls-sarja näytetään vihdoin myös Suomen tv-kanavalla. Mikä ihmeen Girls? Uusi Gossip Girl, vai? Eipä taida yhtä saippuaa olla (vaikkakin myönnän rehellisesti viihtyväni Gossip Girlinkin parissa), sillä katselukanavanakin on TV2 ja kyseessä on HBO:n sarja, jolta löytyy muutamia hyviä draamasarjoja (Mullan Alla erityisesti).

TV2 näyttää nyt tulevana sunnuntai-iltana viisi ensimmäistä jaksoa putkeen, mutta jaksoja tulee myös muina päivinä ja viisi jälkimmäistä jaksoa näytetään 10.3. Eli jos tympii katsoa jakso/viikko, niin tässä on mahdollisuutesi. Ja netistäkin löytyy jaksot sitten tv-esitysten jälkeen (aika joustavaa nykyään tämä tv:n katselu).


Mutta mistä Girls sitten kertoo, siitä en ole itsekään vielä aivan perillä, mutta suhtaudun äärimmäisellä mielenkiinnolla. Sarjan on paitsi käsikirjoittanut ja  vähän ohjannutkin, mutta myös pääosan pestin haltuun ottanut 26-vuotias Lena Dunham.

Sarjassa on neljä parikymppistä naista, jotka etsivät itseään New Yorkissa. Girls ei ole kuitenkaan mikään uusi Sinkkuelämää -  Girls-sarjassa asutaan boheemeissa ja pienemmissä asunnoissa, käydään palkattomissa harjoitteluissa ja pukeudutaan muihin kuin cocktail-mekkoihin ja Manoloihin. Eli sarja, joka on vähän enemmän tavis ja samaistuttava - kelpaa. Ja kuulemma hauskakin.

2012/10/04

Gossip girl meets Bridesmaids meets Hangover.


Bachelorette joka Suomessa pyörii elokuvateattereissa nimellä Polttarittaret vei minut eilen elokuviin. Odotin harmitonta ja sympaattista elokuvaa, jossa olisi komediaa. Huomasin, että elokuva kuitenkin veti maton aivan alta.

Se on harmiton ja sympaattinen, mutta se sisälsi enemmän kohellusta kuin odotin; sydän pamppaili milloin myötähäpeästä, milloin jännityksestä, milloin sen tajuamisesta, että Hitto tämä on hyvä


Bacheloretten alkuasetelma lähtee siitä, että on ystävykset, joista yksi (Rebel Wilsonin esittämä Becky) pamauttaa ilmoille kihlausuutisen.  Ystävyys ei kuitenkaan näytä niin itsestäänselvältä ja naisilla on selkeästi vielä lukioaikaisia asenteita siitä, että kuka kihlautuu ensin ja haukkumanimikin nousee pari kertaa ilmoille. Muutamat muut lukioaikaiset asiat nousevat myös elokuvissa esiin. Välillä sitä miettiikin, että "GROW UP". Kirsten Dunstkin näyttää tässä elokuvassa ilkeän ja kaksinaamaisen puolensa. Pääosin hän on Reganina kuitenkin se maanläheisin tyyppi ja ei lainkaan yhtä koheltava kuin kaksi muuta toveriansa. 

 "Like a Jane Austen novel on crack"


Lizzy Catlinin esittämätä Gena (L-koodin Shanen & Zooey Deschanelin risteytymä) ja Isla Fisherin esittämä Katie välittävät enemmän huumausaineista ja biletyksestä, johon lopulta myös Regan tempautuu mukaan. Tässä vaiheessa naimisiin menevä ystävä jää elokuvassa vielä vähemmälle huomiolle. Elokuva keskittyy koheltamiseen New Yorkissa, traagisen tapauksen jälkiselvittelyyn ennen kuin häät alkavat ja yöstä tuleekin varsin uneton. Sotkuja selvitellessä ehditään nauttia päihteitä, harrastaa seksiä, sammua tajuttomaksi ja vaikka mitä. No kaikkea klassista elokuvapolttari-juttua. 

"What is bachelorette-party without a bride? - Friday?" 

Miesrooleja esittävät mm. Adam Scott ja James Marsden. 

Ja vaikka tämä elokuva ei välttämättä ole kaikista omaperäisin, niin on viihdyttävää nähdä naisversio Hangoverista! Kesympihän tämä on, mutta kyllä huomaat ronskitkin piirteet.... Morsiusneidot oli sekin loistava before wedding -movie, mutta loppujen lopuksi melko lälly tähän verrattuna, jos ajatellaan komedia-genreä. 

Yks, kaks, kolme, neljä tähteä.

2012/07/21

Gangster Squad.



Tulevien elokuvien joukossa on tämä Gangster Squad. Elokuvan traileri on vasta Amerikan teattereissa, Suomessa sen ensi-illaksi on merkitty lokakuun alku. Elokuvaa kuitenkin sopii odottaa, sillä vaikka en suuri gangsterielokuvien fani olekaan, löydän niistäkin toisinaan jotain katsomisen arvoista. Ehkäpä tv-sarja Boardwalk Empire ja pari vanhaa hyvää länkkärityyppistä elokuvaa on herättänyt minussakin halun kumarrella tämän genren suuntaan.

Gangster Squad sijoittuu 40- ja 50-luvun Los Angelesiin. Sean Penn on pääjehu Mickey Cohen, joka ohjaa hallittua rikollista toimintaansa - huumeet, aseet, prostituutio ym. Myös osa poliiseista ja politiikoista on kytketty rikolliseen toimintaan.

Ja mikä aiheuttaa lisäkiinnostusta elokuvan suuntaan on toki Ryan Gosling, mutta on kiintoisaa nähdä myös Sean Pennkin, jonka viimeksi näin loistavana pääosan näyttelijänä elokuvassa This Must Be The Place. Ja kas, Emma Stone esittää tässäkin elokuvassa Goslingin rakastettua.

Ryan Gosling - Jerry Wooters
Emma Stone - Grace Faraday
Sean Penn - Mickey Cohen
Josh Brolin - John O'Mara
Anthony Mackie - Rocky Washington
Giovanni Ribisi - Conway Keeler
Robert Patrick - Max Kennard
Michael Peña - Navidad Ramirez
Nick Nolte - Bill Parker
Maxwell Perry Cotton - Charlie
Troy Garity - One-Eyed Assassin

P.S Tämä elokuvan traileri näytettiin Auroran elokuvateatterissa ennen Batmania, ja on surullisella tavalla ironista, että tässä trailerissa näytetään elokuvateatteriampuminen. Traileri poistettiinkin tulevista näytöksistä.... Luin eilen tippa silmässä elokuvateatterimurhista. Onhan väkivallasta katsominen silti viatonta, mutta sen muuttuessa todellisuudeksi on viattomuus kauempana kuin mikään. Elokuvateatteri on yksi eskaspismi-paikoista, ja sitten itsensä viihdyttäminen ja todellisuudesta pakeneminen muuttuukin silmittömäksi väkivallaksi. Monikaan selvinnyt tuskin menee itsestäänselvästi enää elokuviin.

Surullista.

2012/02/09

This Must Be The Place.

Eräänä torstai-iltapäivänä astuin elokuvateatteriin, jossa itseni lisäksi oli vain kaksi katsojaa. Ehkä ajankohta ei ollut otollinen, ehkä katsojien vähyys johtui siitä. Toivon niin. Toivon, että tämä elokuva on saanut enemmän katsojia muina ajankohtina, sillä sitä voi kutsua erityisen hyväksi ja mieleenpainuvaksi. Ja mielestäni sellaiseksi, joka olisi syytä kokea valkokankaalta nähtynä, mutta edes dvd:ltä.

Eli tämä elokuva, This Must Be The Place:


Jos et ole aiemmin pitänyt Sean Penniä suosikkinäyttelijänä, saattaa tämä elokuva oikaista näkemyksiäsi herran monipuolisuudesta näyttelijänä.

Sean Penn näyttelee pääosaa tässä indie-elokuvassa. The Curen Robert Smithiltä näyttävä Cheyenne, elämäänsä hieman tympääntynyt entinen rokkitähti, elää  avioliitossa Janen kanssa. Talo on kartano Irlannissa, pihan tyhjässä uima-altaassa pelataan pallopeliä ja sympaattinen koirakin juoksentelee pihalla.


Elokuva valloittaa maanläheisyydellään, josta ei erikoisiakaan hetkiä puutu. Kuultuaan isänsä joutuneen kuolemansairaaksi kotona New Yorkissaan, lähtee lentopelkoinen Cheyenne roadtripille Amerikkaan matkustettuaan ensin lautalla, totta kai. Hän saa selville, että aikanaan Auschwitzissä isä on ollut kiusanteon uhrina, ja natsileirin pahiksia etsitään käsiin. Cheyenne lähtee metsästämään isänsä kiusaajaa, mutta kuinka hän löytää ja kuinka tälle käy, jääköön paljastamatta.

 Matkallaan hän myös tapaa nuoren äidin ja tämän pojan. Poika vaatii entistä muusikkoa soittamaan Arcaden Firen This Must Be the Placea, ja hetken he kinaavatkin, että ei ole Arcade Firen alkuperäinen biisi, vaan Talking Headsin. Eli jos elokuva kuulosti nimenä tutulta, saattaa se johtua tästä biisistä.
Kyseinen biisi soikin elokuvassa muutamaan otteeseen, ja jää mukavasti soimaan päähän. Herkullinen biisi. Elokuvassa muuten David Byrnekin esiintyy, omana itsenään.

Täällä voi tutustua leffan sountrackiin (ja kuunnellakin biisejä).

Ei voi valittaa. Ihan huippu elokuva. Suosittelen. Ja vielä tosiaan pyörii elokuvateattereissa!

2011/11/22

50/50.


Adam (Joseph Gordon-Levitt) on 27-vuotias mies, jolla on periaatteessa asiat hyvin. On hyvä terveys ja tyttöystävä (Bryce Dallas Howard), ja mainittakoon myös paras ystävä (Seth Rogen).

Eräänä päivänä Adam kuitenkin marssii lääkärille selkäkipujensa vuoksi ja saa kuulla jotain pahempaa, kuin olisi odottanut: Syöpä. Harvinaislaatuinen syöpä.

Elokuva trailerinsakin perusteella antaa ymmärtää, että matkasta tulee kivisen lisäksi myös koominen, pääosin ystävänsä vuoksi. Kun on saanut jo kuulla tuomion, niin tarvitseeko mahdollisten viimeisten päivienkään olla kurjia? Ehkä elokuva yrittää herättää tätä ajatusta katsojissa. Surullisia sairaselokuvia on maailma kukkuroillaan. Tämä elokuva antaa yhden erilaisen näkökulman vaikean sairauden kohtaamiseen. Uskon, että elokuvassa on syvyyttäkin ja Joseph G-L tuo uskottavuutta päärooliin.

1. shock 2. denial 3. resistance 4. acceptance

Ja ne mahdollisuudet selvitä sairaudesta? 50/50.

Must see! Elokuvateatterissa 30.12.