Näytetään tekstit, joissa on tunniste Wilco. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Wilco. Näytä kaikki tekstit

2012/04/27

Uusia levyjä.



Tänä vuonna on ilmestynyt Billy Braggin & Wilcon kolmas yhteistyön hedelmä: Mermaid Avenue III. Tämä ja aiemmat levyt saa The Complete sessions-kokoonpanona, ilmeisesti kolmatta ei kuitenkaan erikseen saa. No, tässä saa kuitenkin aika hyvän paketin. Se sisältää myös yhteistyöstä tehdyn dvd-dokumentin Man In The Sand.  Mermaid Avenue-levyt ovat yhtä kuin Woody Guthrien aiemmin julkaisemattomat kirjoitukset vuosilta 1939- 1967 uudenlaisen musiikin formaatissa. Guthrien tytär Nora Guthrie otti yhteyttä Billy Braggiin, joka puolestaan otti yhteyttä Wilcoon. Tadaa. Näinpä siis legendaarisen folk-muusikon sanoitukset saatiin puhallettua henkiin. Biiseissä useimmiten laulaa Wilcon ihana Jeff Tweedy, mutta kuullanpa myös Billy Braggia.

----------


Damien Juradolta on ilmestynyt kymmenes levy Maraqopa, jota ennen tuli nautittua Live at Landlocked-levyä. Koska DJ toimii oikeasti livenä sekä levyllä livenä vallan mainiosti. Eipä ainakaan huonompaan suuntaan ole DJ lähtenyt uudella levyllään, joten se saa ensikuuntelujen lisäksi kyllä vielä aikaani. Ja hei, etkö ole kuunnellut Damien Juradoa aiemmin? Oikaisehan tämä virhe pikimmiten. :)

----------



Kentin uuden levyn Jag är inte rädd för mörkret (En pelkää pimeää, osaan vielä ruotsia!) kannessa poseeraavat egyptiläiset hahmot, edellisen levyn kannessa oli kuin turistikuva rakastavaisista Karibian rannalta. Kent on tosin aina ollut tunnettu persoonallisista (mutta vähän hienommista) kansitaidekuvista. Toissijaista kuitenkin on kansitaide, mutta sisältöön en ole vielä täysin keskittynyt. Paluu juurille ei ole kuitenkaan ihan vielä tapahtunut vaan elekroniset temmot ovat tässäkin mukana, mutta vähän vähemmän kuin viimeisimmillä levyillä. Levy on ehkä musiikkityypeistä eniten POP. Kyllä tässä ainakin vähän nyökyttelee päätänsä musiikin mukana, varsinkin Beredd på allt vaikuttaa tarttuvalta mutta kuunnellaanpas vielä vähän lisää (samoin kuin sitä aiempaa, koska 2000-luvun alussa Kentin ja mun suhde kukoisti enemmän).

----------


Sharon Van Ettenin kolmas albumi Tramp maistuu! No kuuntelehan vaikka levyn toista biisiä Give out hyvällä volyymilla ja sulje pois muut häiriöt hetkeksi, niin huomaat saman asian.

I'm biting my lip
as confidence is speaking to me.
I loosen my grip from my palm
and put it on your knee.
In my way, I say
You're the reason why I'll move to the city
you're why I'll need to leave

Aih, kylmät väreet kulkevat....  ja heti perässä tulee kaikkea muuta hyvää, kyllä kiitos.

----------


No, jos haluaa vähän menevämpää musiikkia kuunnella, niin sitä tarjoaa The Dandy Warholsien This Machine. The Dandy Warholsien psykedeelistä poppia on monesti kuulemma verrattu The Velvet Undergroundiin! Itse en tainnut ajatella asiaa kuunnellessani vuosia sitten Thirteen Tales From Urban Bohemia-albumia, mutta otanhan kuunteluun nämä muutkin julkaistut levyt.


Pääset kuuntelemaan levyjä suoraan klikkaamalla postauksen levynkansia!

2011/05/21

Vuosi sitten.


Äskenhän sen oivalsin. Siitä on tasan vuosi kun koin yhden parhaimmista keikoista ikinä. Se oli odottamani Wilco Pakkahuoneella. Perjantai 21.5.2010...mikä maaginen ilta.

Spotifysta bongasin tekemäni settilistan keikasta, joten jos kiinnostaa ja haluat tuhlata mahdollisesti Spotifyn ilmaisen versiosi aikaa, niin kuuntele täällä. Onhan se 27 biisin verran pitkä, mutta keikka ei tuntunut itselle yhtään liian pitkältä - kiitos mm. hyvän ja rennon sijainnin, mikä mahdollisti bändin näkemisen ilman toisten olkapäitä, kätevän ja pikaisen käynnin joko tiskillä tai naistenhuoneessa (jos oli aivan pakko). Puhumattakaan sitten itse keikan tunnelmasta, joka olisi voinut puolestani jatkua vaikka seuraavaan aamuun.

2010/06/23

Levyraadissa: Jesus, etc.

Tulen jatkossa postailemaan silloin tällöin biisejä alkuperäisesittäjineen ja covereilla, omaan makuun toki painottuneena. Ensimmäisenä nostan jalustalle huikean biisin nimeltään Jesus, etc. Spotifyssa tämä on Wilcolta soitetuin, eikä toisaalta ihme (vaikka henkilökohtaisella tasolla moni muu biisi ylittää tämän). Sitä kokemusta ei kyllä voi silti sanoin kuvailla kun hetki sitten kuulin tämän livenä, Wilcon esittämänä. Tosin yli puolet laulun alusta lauloi yleisö. Ensin ajattelin, että mitäs helvettiä..mä haluan kuulla Wilcoa, en yleisöä. En voinut olla silti vaikuttumatta. Se on myös hyvä tapa osoittaa arvostusta bändiä kohtaan.

Vaikka coveria helposti vertaa alkuperäiseen biisiin, ei se toisinaan ole tarpeellista. On niin monia tapoja esittää biisi. Itse asiassa sulin heti ensimmäisen kerran kun kuulin Norah Jonesin version. Toisaalta ainakin tällä videolla toivoisin enemmän särmää Norah Jonesin lauluun ja lavalla olemiseen. Norah Jones on suloinen, lauluääni on suloinen, mutta jokin palo esityksestä vain puuttuu.  Loppupeleissä siis kallistun ehdottomasti siihen alkuperäiseen, Jeff Tweedyn esitykseen.


vs.



Voices whine
Skyscrapers are scraping together
Your voice is smoking
Last cigarettes are all you can get
Turning your orbit around

Mitä mieltä te olette? Kumpi hivelee korvia enemmän?

2010/05/20

Me and Wilco.

Löysin Wilcon muutama vuosi sitten...mutta rakkauteni on syttynyt hitaasti (mutta varmasti). Itse asiassa en ole kuluttanut Wilcoa puhki ja löydän siitä aina uusia asioita ja tajuan jonkun ohi menneen biisin olevan upeampi kuin ensi kuulemalla.

Wilcossa on jotain äärimmäisen kiehtovaa. Se ei ole missään nimessä hyökkäävää musiikkia, mutta silti se on omassa tyylilajissaan hyvinkin itsetietoinen ja kuulostaa aina itseltänsä. Mikä ei ole yhtään huono asia.

Jos bändi olisi maalaus, se voisi olla Edward Hopperin Nighthawks. Kyseisessä maalauksessa huomaa pienen etäisyyden ja kaihon. Teoksessa on paljon tyhjää tilaa ja muutama yksinäisen oloinen henkilö täyttää kahvilatilaa. Yksi heistä on selin. Maalaus on kuitenkin murretuista sävyistä huolimatta lämmin, joten se ei jätä ahdistunuttakaan fiilistä.  Wilcon musiikki on sitä - kaihoa, yksinäisyyttä, suhdetta yhteiskuntaan tai kumppaniin mutta lämmintä. Lämmintä on Jeff Tweedyn lauluääni. Ilman sitä en tiedä mitä bändi olisi ja mikä olisi suhtautuminen siihen. Soitossakaan ei todellakaan ole mitään vikaa, mutta Jeff Tweedyn lauluääni täydentää musiikkia niin, että ilman sitä jäisi tyhjä aukko.

Jeff Tweedy on myös sooloillut ja nautinnolla katsoin live-dvd:n häneltä. Mitä lavakarismaa mahtuu yhteen mieheen.

Onhan bändillä ollut takana vaikka minkälaista historiaa. Asiaa valaisee esimerkiksi Yankee hotel foxtrot-levyn tekemiseen ja julkaisuun liittyvä dokkari I Am Trying to Break Your Heart: A Film About Wilco. Silloin kaikki ei mennyt aivan sujuvasti ja mm. bändin sillloinen miksaaja Jay Bennett sai kenkää.. ja levy ei saanut julkaisua niinkään helposti ja bändin piti vaihtaa levy-yhtiötä. No kun albumi oli saatu julkaistuksi se kipusi albumilistan kärkeen.  Mahtoi mennä donitsit väärään kurkkuun hylkääjälevy-yhtiöllä!

Wilcolla on kaiken kaikkiaan kahdeksan julkaistua albumia 1995-vuodesta lähtien. En ala esittelemään niitä sen koommin, mutta löytänette tutustumista varten kaikki esimerkiksi Spotifysta.

Itse olen menossa huomenna keikalle. Tässä tapauksessa voisin sanoa, että se tulee soittamaan melkein kotiovelleni. Ei tietenkään kirjaimellisesti, mutta uskomattoman lähelle kuitenkin. Se on paljon se amerikkalaisesta bändistä, joka on soinut lähinnä vinyyliltä tai koneelta. Ei tarvitse lähteä edes Helsinkiin asti, vaan hyvä tarjotaan kuin kultatarjottimella sänkyyn.

Muutama suosikki biisini:


His goal in life was to be an echo
The type of sound that floats around and then back down
Like a feather



With a sky blue sky
This rotten time
Wouldn’t seem so bad to me now


How to fight loneliness
Smile all the time
Shine you teeth til meaningless
Sharpen them with lies
(Girl interrupted-soundtrackilla!)


Don't cry
You can rely on me honey
You can come by any time you want
I'll be around
You were right about the stars
Each one is a setting sun



The fundamental problem
We all need to face
This is important
But I know you're not listening
Oh I know you're not listening




I'll go, I'll go, I'll go, I'll go for you
I'll fight, I'll fight, I'll fight, I'll fight for you
I'll kill, I'll kill, I'll kill, I'll kill for you
I will, I will, I will