kyllä taatusti tässä laulussa mieli vie Twin Peaksiin. Miksipä ei, sillä loistavan Lykke Li:n laulu kuulostaa kuin Twin Peaksissa esiintyvältä Julee Cruiselta.
I´m Waiting Here löytyy Twin Peaksin luojan, mutta myös muusikon, David Lynchin tänä vuonna ilmestyneeltä The Big Dream-levyltä. Levyn sisältöä ei kuitenkaan kannata päätellä tämän päätösraidan mukaan, joka on pikemminkin bonuskappale. Meininki levyllä on Lynchin mukaan modernia bluesia. Löytyypä levyltä myös Bob Dylan-cover The Ballad of Hollis Brown.
♥Terveiset säätilalle: Kiitoksia, että annoit auringon paistaa sekä lauantaina että sunnuntaina. Et pisaarakaan tiputtanut, vaikka uhkaavalta välillä näytitkin.
♥Terveiset porteille: Harmi, että aukesitte niin myöhään, vaikka Delay Trees aloitti aikaisin. Mutta kiitoksia, että pistitte vähän töpinäksi.
♥Terveiset sijainnille ja alueelle: Olit hyvän etäisyyden päässä. Metro olisi kuljettanut ihan viereen kummassakin päässä (hotelli/festarialue), mutta kävellenkin taittui 3/4 matkoista. Käveltyjä kilometrejä siis monta, vaikka kevyesti menivät ne kilometrit. Ja alueena olit hieno: valaistut puut, ilmapallot ynnä muu toivat juhlatunnelmaa.
♥Terveiset juomatarjonnalle: Kiitoksia, että siiderinä oli tarjolla Strongbowia (eikä esimerkiksi Upcideria), mutta kertokaa miksi 0,33 lonkero maksoi lähes yhtä paljon kuin 0,5 siideri? Entä miksi kahvia oli saatavilla niin harvoista paikoista? Olisiko yksinkertainen kahvikoju/-kärry jotain, kuten seuralaisenikin mietti... tuorejuustomoussekakut manteliminttusuklaarouheella olisivat kuuluneet johonkin toiseen kahvilaan, mutta yksinkerrtaisella kahvikojullakin olisi riittänyt kävijöitä (ja se olisi varmasti myös alentanut kynnystä jonottaa kahvia esimerkiksi alkoholin sijasta)?
♥Terveiset thaimaalaiselle ruokakojulle: Vaikka aluksi näyttikin epätoivoisen pitkältä jono ja teillä näytti olevan hämminkiä, niin lopulta alkoi tapahtua ja ruoka oli odottamisen arvoista.
♥Terveiset Delay Treesille: Hyvin veditte, vaikkakin aluksi meinasikin olla vaikea päästä vielä festaritunnelmaan (mm. hopun vuoksi), mutta kyllä se siitä! Keikka oli hyvä.
♥Terveiset Iron & Winelle: Päälava ei tainnut sittenkään sopia teille niin hyvin. Ja jammasitte liikaa makuuni. Se Iron & Wine johon rakastuin löytyi milanoiselta klubilta ja akustisena vinyyleiltä. Uusin levy antoi tosin odottaa jotain tälläistä. Mutta ihan hyvin te silti veditte.
♥Terveiset Lykke Li:lle: Jätit varmasti aukon monen suunniteltuun festariohjelmaan..ja sydämeen. Itse otin loppujen lopuksi aika kevyesti äkillisen peruuntumisen, mutta olisin silti kovasti halunnut nähdä sinut.
♥Terveiset Empire of the sunille: Aika rumia maskimiehiä olette, enkä oikein musiikkiannekaan ymmärrä. Mutta onneksi soititte We are the peoplen, josta moni muukin tykkäsi (todennäköisesti enemmän kuin mistään muusta biisistänne).
♥Terveiset Sörnäisten rantatien poistumisaukolle ja sitä valvoville järjestysmiehille: Harmitti, että huomasin koko poistumistien. Jos emme olisi olleet lähellä sitä ja valmiita tosiaan lähtemään, ei mitään harmitusta olisi tullut. Ruuhkan läpi lähtöruutuun. Ainakin viisi järkkäriä oli kuitenkin huolehtimassa ja tönimässä oven läheisyydestä pois, sen sijaan, että olisivat auttaneet ihmisiä pääsemään hillitysti ulos. En sitä sentään enää murehdi, mutta silloin otti päähän. Nyt sentään voin tavallaan nähdä siinä logiikkaakin....
♥Terveiset Minä ja Ville Ahoselle: Ensimmäinen näkemäni keikka oli teiltä suosikkini. Nyt myös meininki oli hyvää, mutta toisinaan tietyt eleet vähän mietityttivät. Lisäksi koin sivullisen lavaesityksen hieman turhaksi. Edelleen tykkään silti teistä kovasti, ja kannatti tulla katsomaan.
♥Terveiset Mogwaille: Ei ole teidän vikanne, että en käyttänyt korvatulppia ja korviin otti välillä pahasti. Yhtäkaikki hienoa. Visuaaliset elementit taustakankaalla oli kivoja, ja niitä olisi voinut olla vaikka koko keikan ajan. Vaikka yleensä en sellaisia kaipaa, niin teidän keikoillenne sopivat. Ja ehkäpä vielä vähän huikeampia taustakuvia kannattaisin.
♥Terveiset James Blakelle: Anteeksi, että en tullut katsomaan sinua. Puntaroin ratkaisua kovasti, sillä olithan yksi odotetuimmistani. Oli vain lähdettävä. Nähdään myöhemmin, joohan?
♥Terveiset ihmisille: Olitte niin hyvännäköisiä ja teitä oli niin paljon, että meinasin saada ähkyn. Siitä hyvännäköisyydestä ja paljoudesta.
P.S Huomaattehan erityisesti takamuskuvan (kuka arvaa kenen? kuka on sitä mieltä, että kuva on asiaton ja se pitäisi poistaa välittömästi?) ja Sam Beamin upean heilutuksen?
---
These are my pics from Flow-festival (last weekend).
Flow´ssa haluan mennä osin flow-tuulella (heh), mutta nämä ainakin kiinnostavat ja paria poikkeusta lukuunottamatta ovat melko ehdottomia! Eli näiden mukaan aikataulut (joka pitääkin käydä paremmin läpi ja tulostaa...)
Lauantaina:
Delay Trees
Tämä akustishenkinen bändi olisi mukava mauste Flow-sopassa. 99 % todennäköisyydellä ehdin näkemään tämän varhaisen linnun.
The Pains Of Being Pure At Heart
En siis ole juuri kuunnellut tätä bändiä, mutta se mitä olen kuunnellut lupailee ainakin hyvää livekeikkaa. Voisin lähentyä tämän bändin kanssa. Annetaan keikan päättää lähennynkö vai en.
Mayer Hawthorne & The County
Ei, ei ole tuttu, mutta aikataulujen puitteissa valitsisin varmaan tämän. Mutta katsotaan vielä, annetaan flow´n päättää.
Iron & Wine
Tämä vaikutti 95 %:lla ratkaisuuni lipun hankkimisesta. Edellisessä päivityksessä Iron & Winesta, ja muutenkin..tämä ei selityksiä kaipaa.
Lykke Li
Ja vähän naisenergiaakin Lykke Li:n ilmentymänä.
Ainakin tämän biisin vuoksi on kai jäätävä katsomaan myös Empire Of The Sunia. Ja tältä päälavan viimeiseltä esiintyjältä voisi todennäköisesti odottaa melkoista spektaakkelia!
Sunnuntaina:
Sunnuntain näköjään voisi viettää kokonaan Nokia Blue Tentissä.
Minä ja Ville Ahonen
Ja tämä vaikutti siihen, miksi halusin ottaa lauantai-sunnuntai-lipun pelkän lauantain sijaan. Videolla olevaa keikkaa olin muuten itsekin kokemassa menneenä talvena. Upeaa.
Rubik
Pitkästä aikaa! Livevedot ovat aina taattuja hyvän mielen tuojia.
Mogwai
Ja sitten vähän rauhoitutaan..Mogwai on siitä hyvä, että se toimii niin hyvällä kuin huonommallakin fiiliksellä. Jos taivas kaatuu niskaan, Iron And Wine on peruuttanut edellisillan keikkansa, saan puhelun että koti on palanut maantasalle, niin Mogwai saattaa lievittää fiiliksiä... ja jos aurinko paistaa selkäni takana, kaikki on kaunista, mieli on levollinen..niin silloinkin Mogwai on kauneinta. Herkkää, mutta voimakasta.
James Blake
Ja myös tämä vaikutti sunnuntai-lipun ostoon...Odottelen vähän samanlaista fiilistä kuin kuvassa näkyvällä videolla, mutta vähempikin riittää...
Jamie Woon
No, ei ole kaikista tutuin, mutta mennään ottamaan selvää.
Kaikista en ehdi ottamaan selvää, mutta näissäkin voisi olla purtavaa kahdeksi päiväksi! Pahaa aavistan, että jätin jotakin tärkeää mainitsematta. Mutta ehkä festarin jälkeinen raportti kertoo mitä sitten tulikaan koettua.
Tämä on siis ensimmäinen Flow-kerta mulle ja mielenkiintokäyrä on korkella kaikin puolin. Innostuin myös ruokavaihtoehdoista kovinkin (tarjolla on vaikka mitä vähän kulinaristisempaakin ruokaa ja erilaisia kahveja ja vaikka mitä, katso vaikka täältä), perusroskaruoka on vähemmistönä (entä jos sen himo iskeekin?), isolla karkkipussilla on varustauduttu, mukaan lähtee myös kamera ja kertakäyttöinen sadetakki, koska viikonlopuksi luvattuun poutasäähän ei voikaan luottaa. Mutta sillä mennään, millä mennään!
Flow, here I come!
P.S Jos kuka tahansa lukijoistani sattuu olemaan Flow´ssa ja törmää muhun, niin saa heipata! En siitä pahastuisi, vaan päinvastoin. :)
---
This weekend is Flow-festival in Helsinki. Above bands I´m interested of. Some are more must than other ones (for example Iron And Wine is MUST).
Alkaneen viikonlopun kunniaksi korkkasin Crowmoorin (mahdollisesti suomalaisista siidereistä paras siideri) ja laitoin hyvää musiikkia soimaan. Soundtrackilla mm. Lykke Li:n uusinsinkku I follow rivers. Tykkään.